Puro joka katosi standard

Elokuisena iltana suunnistin Nuuksion järviylängölle katsomaan, miten tutuksi tulleelle metsäpurolle oli käynyt kuumana ja kuivana kesänä. Purolaaksoon laskeutuessani korviin kuului vain haavan lehtien havina. Veden solina oli vaiennut. Ei puro sentään kokonaan ollut kuivunut, mutta onnettoman vähissä vesi oli. Pohjan soraikot ja kivet olivat paljastuneet veden alta. Rantatörmät nousivat jyrkkinä ja alastomina. Puiden juurakot haukkoivat ilmaa tyhjän päälle jääneinä. Oli kuin elämä olisi paennut uomasta veden mukana. Ehkä se silti sinnitteli jossain, ihmissilmältä piilossa. Muutos viimetalvisten tulvien aikaisiin näkymiin oli dramaattinen. Etelä-Suomessa purot on luokiteltu uhanalaisiksi taikka silmälläpidettäviksi luontotyypeiksi. Ilmastonmuutos ajaa ne entistä ahtaammalle. Haittavaikutukset tuntuvat niin veden määrässä kuin laadussakin. Ilmaston lämmetessä talvisateet lisääntyvät ja kesän rankkasateet muuttuvat rajummiksi. Alkutalvesta purot voivat tulvia yli äyräiden ja kuivua loppukesästä pohjia ...

Continue Reading

Ympäristövaikutusten arvailua standard

Itsenäisyyspäivän tulva Espoon Velskolassa Uusmaalaisessakin maisemassa on perinteisen Suomi-kuvan häivähdys tasavallan satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Lämpötila aavistuksen nollan alapuolella, metsissä ja pelloilla ohuelti lunta. Korkealla kalliolla kaiken nähneet kelomännyt ojentelevat oksiaan. Kahdentoista laulujoutsenen jonomuodostelma etenee toitotellen sinisellä taivaalla. Kanahaukkakoiras kiitää lihaksikas rintakehä uhmakkaasti eteen työntyneenä aukean yli. Kuusikon hämyssä vilahtaa äänettömästi pakeneva kauris. Kaksi päivää myöhemmin kirpeä valkeus on vaihtunut pimeyteen ja loskaan, jatkumoksi ennätyssateiselle syksylle. Säätieteilijät ennustavat viidettä perättäistä lauhaa jäätalvea. ”Onko 100-vuotias Suomi kestävän kehityksen tiellä?” kysyy Suomen ympäristökeskus ympäristöhallinnon verkkosivuilla. Taipaleella on otettu sekä edistys- että taka-askelia. Teollisuuden suuria yksittäisiä päästölähteitä on saatu puhdistettua, mutta maa- ja metsätalouden hajakuormitus on yhä haaste. Maailmanlaajuisista ympäristöongelmista ilmastonmuutos ravistelee lintukotoamme rajuimmin. Ympäristötietoa on karttunut valtavasti, mutta kaikkitietävyys on harhaluulo. Esimerkiksi kemikaalien ...

Continue Reading

Roolit kiertoon standard

Nykysuomalaisen vuodenkierrossa leiriytyminen kalavesien ääreen, riista- ja marjamaiden rauhaan tahtoo jäädä parhaimmillaankin pikavisiitiksi, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Viikko toisessa todellisuudessa, alkulintujen hallitsemassa äänimaisemassa, jättää vahvan muistijäljen koko loppuvuodeksi. Lauantaina 26. elokuuta vietetään Suomen luonnon päivää. Ehtisiköhän silloin maastoon, kotipihaa pitemmälle? Kierto on yksi digi-Suomenkin avainkäsitteistä; kiertotalous on vahvistunut vaivihkaa megatrendiksi, johon törmää kaikkialla. Suomen ympäristökeskus julkaisi alkukesästä kiertotalousteemaisen Suomen ympäristön tila 2017 -tietopaketin. Sen mukaan kiertotalous voi korvata lineaarisen (suoraviivaisen) talousjärjestelmän, joka on nojannut neitseellisten materiaalien kerskakulutukseen ja niiden huolettomaan hylkäämiseen jätteinä käytön jälkeen. Kiertotalousyhteiskunnassa kertakäyttö on kirosana. Roskasta on tullut uusioraaka-ainetta, jota ei kirjaimellisesti kannata heittää pois. Kierrättämisen edellytyksenä on, että tavaroista ja tuotteista tehdään taas kestäviä ja korjauskelpoisia. Perinteet kunniaan! Suomessa syntyvistä yhdyskuntajätteistä päätyy sekajätteenä kaatopaikoille ...

Continue Reading

Hiipivä jättiläinen ja musta pesänpaljastaja standard

Kalliojyrkänteen laelta avautuu järviylänkömaisema kohti länttä ja kevättä. Vastahakoisesti laskevan auringon kirkkaus on häikäisevää, mutta erotan alapuolisella rantaluhdalla varovaista liikettä. Kurkipari. Valtavat linnut yrittävät maastoutua huomaamattomiksi kivettymällä hetkeksi paikoilleen jokaisen askeleen jälkeen. Askel – pysähdys – askel – pysähdys… Muutamia viikkoja myöhemmin kuljen hiljaista metsäpolkua. Sinivuokot ovat puhjenneet kukkaan suurten kuusten juurilla, mutta kaivattu lämpöaalto antaa yhä odottaa itseään. Vain punarinnan säveltapailu rikkoo hiljaisuuden jotenkin elottoman tuntuisessa metsässä. Hakkuiden harvapuustoiseksi avartamalla kalliomäellä palokärki koputtelee puunrunkoa, kieroon kasvanutta haavan kuikeloa. Kärkeä kiikaroidessani samaan kuvaan ja samaan puuhun lehahtaa harmaapäätikka. Mitä nyt? Tulija kiertää rungon toiselle puolelle, missä näyttääkin olevan tikankolo. Samassa sieltä työntyy ulos toinen harmaapäätikka, joka lennähtää välittömästi matkoihinsa. Puoliso sujahtaa pesäkolon suojiin. Haudontavuoron vaihto. Palokärki kapuaa ylemmäs, kajauttaa ilmoille kevätkuikutuksen ...

Continue Reading

Valoa ja propagandaa standard

Maaliskuu, valon kuu.   Pienestä metsäjärvestä laskeva puro kiemurtelee peltoaukealle ääriään myöten täynnä. Kantohanki kylpee iltapäivän auringossa. Maaliskuun päivä päivältä lisääntyvä valo ja kevätpäiväntasaus, jonka jälkeen valo juoksee pimeältä karkuun pitkälle syyskuuhun saakka. Vielä muutama viikko, kuukausi korkeintaan, ja hiljaiset peltomaisemat täyttyvät muuttolintujen äänistä. Päättyvän talven hämmentävin viestintäteko oli turvekampanja, jolla kaiketi yritettiin muokata yleistä mielipidettä suopeammaksi turpeen teolliselle hyötykäytölle. Helsingin Sanomien sisältöanalyysi (16. 3. 2017) ei ollut mairitteleva. ”Totuus jäi sivuun turvekampanjassa” ja ”Turvealan kampanja vilisee virheitä”, kuuluivat otsikot. Toimittaja Jarno Hartikainen oli käynyt kampanjan väittämät perusteellisesti läpi lukuisiin asiantuntijalähteisiin tukeutuen (joiden joukossa mainittiin myös Bioenergia ry). Allekirjoittaneelle jäi sellainen jälkimaku, että kampanjassa faktat olivat toisarvoisia tunnenostatuksen ja mielikuvien rinnalla (vaikka yhdessä mainoksessa kyllä todettiin, että ”nyt vähän uutta ...

Continue Reading

This is a unique website which will require a more modern browser to work!

Please upgrade today!